Moni miettii parhaillaan, miten saada henkilöstöään aktivoitua someen.
Kun asiantuntija- tai myyntiorganisaatioissa jokainen edustaa omaa henkilökohtaista osaamista, miksei sitä tuoda viestinnällä ulos?
Työntekijähettilyys sosiaalisessa mediassa on tehokas tapa lisätä bränditietoisuutta, tavoittaa uusia yleisöjä ja edistää liiketoimintaa. Perinteinen mainonta ei enää yksinään riitä. Tarvitsemme vetovoimaa ja näkyvyyttä asiantuntijoiden kautta.
Tästä blogistani opit, mitä on työntekijälähettilyys parhaimmillaan ja miten sinunkin kannattaa aloittaa työntekijälähettilyyden strategian ja lähettilyysohjelmien rakentaminen sekä niiden ohjelmien toteuttaminen. Ilman, että epäonnistutte!
Mitä on työntekijälähettilyys?
Käytännössä työntekijälähettilyyttä tapahtuu aina, kun työntekijä avaa suunsa sanoakseen jotakin työnantajastaan työpaikan ulkopuolella somessa tai livenä.
Työntekijälähettilyys voidaan rinnastaa myös sosiaaliseen myyntiin, koska sosiaalisen myynnin yksi elementti on sisällöntuottaminen.
Työntekijälähettilyys on kuitenkin laajempi organisaation strategia, joka lähtee työnantajabrändin strategiasta. Lähettilyys usein koskettaa kaikkia tuotannosta asiakaspalveluun ja teknisistä asiantuntijoista ylimpään johtoon. Konkreettinen ero sosiaaliseen myyntiin on, että sosiaalisen myynnin prosessit, rutiinit ja tekniikat ovat syvemmällä myyntiprosessissa ja erilaisissa toimenpiteissä, joilla vahvistetaan asiakassuhteita ja vauhditetaan myynnin kasvua.
Lähettilyys useimmiten tavoittelee positiivista näkyvyyttä, rekrytoinnin kustannuksissa säästämistä ja uusien talenttien houkuttelemista sekä vahvempaa vetovoimaa yrityksen brändiä kohtaan.
Työntekijän aktiivisuus somessa on parhaimmillaan omaperäistä somesisältöä, joka tarjoaa verhojen takaa kurkistuksen yrityksen arkeen sekä työntekijäkokemukseen ja -kulttuuriin.
Ehkä se on LinkedIn- tai Instagram-postaus, jossa näkyy kuva viime perjantaina vietetystä firman lounastapaamisesta, tai pomon lähettämä kukkakimppu syntymäpäivänäsi. Se voi olla myös vain tunnelmakuva työpäivästä, jolloin tapahtui jotain hauskaa kollegan kanssa.
Kuka tahansa voi toimia oman työnantajansa lähettiläänä ja jopa omana medianaan omissa, henkilökohtaisissa verkostoissaan.
Törmään jo usein keskusteluihin, jossa kerrotaan miten myyjien, asiantuntijoiden tai johtajien verkoston kokoa arvotetaan jo rekrytointiprosessissa. Mitä suuremmat verkostot, sen arvokkaampaa on myös LinkedIn aktiviisuus yksittäisen henkilön kohdalla.
Aktiivisuutta on monen tasoista, joista jokainen varmasti löytää oman tapansa tehdä. Ohesta voit peilata, millä tasolla olet tai mitä tasoa voisit ehkäpä tavoitella:
Miksi työntekijälähettilyys?
Nostan nyt niin sanotun kissan pöydälle: vuoden 2022 McKinseyn artikkeli Future of Work kertoo, että 40 % miettii lähtemistä työnpaikoistaan. Myös useat uutiset kotimaasta osoittavat vallitsevaa työntekijäpulaa, joka pahimmillaan rajoittaa jo yritysten kasvua.
Allekirjoitan tämän omaan kokemukseeni pohjautuen, koska kaikki tuntemani yritykset puhuvat osaajapulasta ja näkevät LinkedInin yhtenä mahdollisuutena etsiä, löytää ja tulla löydetyksi rekrytoinnin ja työnhaun kentässä.
Jokaisella yrityksellä on pulaa parhaimmista talenteista, joten työnantaja, kiinnitätkö huomiota työnantajabrändisi vetovoimaan?
Ohessa on neljä perusteluani, miksi työntekijälähettilyyden tulisi olla osana organisaatiosi strategiaa ja markkinointibudjettia:
- Yrityksen ydinviestit leviävät orgaanisesti laajalle yleisölle ilman euromääräisiä kustannuksia. Työntekijälähettilyys, on kustannustehokkain tapa saada näkyvyyttä organisaation tärkeille ja ajankohtaisille aiheille.
Sosiaalinen myyjä voittaa maksetun mainoksen ja ihmiset luottavat ihmisiin, eikä mainoksiin.
Hootsuiten ja Altimeterin vuoden 2021 teettämässä tutkimuksessa The Social Transformation Report osoitettiin, että organisaatioiden ydinviestien näkyvyys voi kasvaa jopa 28 % ilman maksettua mainontaa ja brändin mielikuva parantua jopa 25 % sekä työntekijöiden sitoutuminen kasvaa 22 %.
Huomionarvoista oli tässä oleva onnistumisen tekijä: työntekijänä ymmärretään paremmin yrityksen suuntaa ja näin ollen siitä osataan viestiä (hootsuite.com).
2. Työntekijän kertomukset ovat hyvin hakijaystävällisiä samalla tavalla kuin social selling on asiakaslähtöistä. Ihminen tavoittaa paremmin toisen ihmisen kuin yritys.
Yksittäisten ihmisten lähettämiin viesteihin luotetaan merkittävästi enemmän kuin yritysten viestintään. LinkedInin 7 Stats That Prove Your Employees Are Your Secret Recruiting Weapon -blogin mukaan käyttäjät reagoivat eniten tarinoihin yrityksen kulissien takaa, joten myös työnhakijoita kiinnostaa nähdä tätä yrityksen arkea. Erityisesti heitä kiinnostavat ne tarinat, jotka kertovat yrityksen kulttuurista ja arvoista käytännössä (linkedin.com).
Työntekijöiden aktiivisuus sosiaalisessa mediassa helpottaa rekrytointia, koska se on vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa. Kun ihmiset luottavat toisiinsa, sisällöt saadaan toimimaan uskottavammin ja ne saavat enemmän näkyvyyttä, jolloin yritys säästää niin aikaa kuin rahaa rekrytointiprosesseissa.
3. Kolmas perusteluni työntekijälähettilyyden tärkeyden puolesta: en jättäisi huomiotta työntekijäkokemusta ja sen parantumista yhteisen sosiaalisen viestinnän ja hyvän työnantajabrändäyksen ansiosta.
Työntekijöiden aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ei pelkästään auta rekrytoinnissa ja brändin vetovoiman kasvattamisessa, vaan se myös vahvistaa työntekijöiden sitoutuneisuutta ja suhdetta yritykseen.
Kuten myös parantaa kollektiivisia suhteita ja sisäistäkin viestintää. Somessa ihmiset tutustuvat toisiinsa ihan uudella tavalla.
Gallup.com-sivustolla, vuosittain toistuvassa Workplace Gallupissa What Is Employee Engagement and How Do You Improve It? kerrotaan, yli 50 vuoden tehdyn tutkimuksen perusteella, että sitoutuneet työntekijät (ja he, jotka rakentavat työnantajamielikuvaasi) tuottavat parempia tuloksia verrattuna sitoutumattomiin työntekijöihin.
4. Viimeisenä: henkilökohtainen hyöty itse lähettiläälle. Onnistuessaan työntekijälähettilyys kasvattaa työntekijän asiantuntijabrändiä: nämä kirjallisen viestinnän taidot, jotka opitaan sisällöntuottamisessa, ja suuret ammatilliset verkostot luovat kilpailuetua työelämässä.
Kun kaksi samankaltaista talenttia, samoilla vahvuuksilla asetetaan vierekkäin, heistä todennäköisesti voittaa hän, jolla on suurempi verkosto ja tahtotila vaikuttaa sosiaalisessa mediassa.
Näin ollen uskon vahvasti, että sinunkin kannattaa somettaa työaikana.
Työnantajabrändin vetovoiman kasvattaminen somessa lähtee perusasioista ja työpaikan kulttuurista. Työntekijälähettilyyteen kannustamalla voi auttaa työntekijöitä huomaamaan ja sanoittamaan ylpeyden aiheita omalla työpaikallaan.
Kiinnostus lähettilyyteen ja samalla myös kilpailu somessa tulee varmasti kasvamaan. Gartnerin vuoden 2021 tiedotteessa Gartner Predicts the Opt-Out Rate for Mobile App Tracking Will Decline From 85 % to 60 % by 2023 todettiin, että vuoteen 2023 mennessä 90 %:iin B2B-yritysten markkinointi- ja somestrategioista kuuluu työnantajabrändin vetovoimaisuuden parantaminen työntekijälähettilyyden avulla.
LinkedIn työntekijälähettilyyden ja sosiaalisen myynnin alustana
Pitäisikö kaikkien olla LinkedInissä blogimme on yksi luetuimmista, eikä ihme. LinkedIn puhututtaa, koska sen kiistattomat hyödyt ja mahdollisuudet on jo Suomessa nähty.
Olet varmasti kuullut väittämän “ihmiset voittavat yritykset” LinkedInissä. Kinsta.com kokosi vuonna 2022 eri lähteistä LinkedIn-statistiikkaa, mikä puhuu LinkedInin tärkeyden puolesta:
- B2B-markkinoijat raportoivat, että 80 % heidän sosiaalisen median liideistä tulee LinkedInistä ja 40 % näkee LinkedInin tehokkaimpana kanavana korkealaatuisten liidien hankkimisessa. (kinsta.com.)
- LinkedIn on somekanavista se, jossa tavoitat B2B-asiakkaat, koska siellä jopa 4/5 käyttäjästä vaikuttaa ostopäätöksiin omassa roolissaan.
- LinkedIn ohjaa 46 % sosiaalisesta liikenteestä B2B-sivustoille.
- LinkedIniä pidetään luotettavimpana sisällön lähteenä. (blog.hubspot.com.)
Myös Hubspot havaitsi vuonna 2019 päivitetyssä blogissaan, että LinkedIn on 277 % tehokkaampi liidien luomisessa, kuin Facebook tai Twitter. Tätä puoltaa myös Content Marketing Institute ja MarketingProfsin tutkimus vuodelta 2022, jossa markkinointipäättäjät kertovat, miten LinkedIn on eniten käytetty ja tehokkaimmaksi todettu orgaanisessa B2B-markkinoinnissa, mutta voittaa myös maksetussa mainonnassa.
Näin ollen B2B- bisneksessä olevan myyjän tai yrityksen ei todennäköisesti kannattaa sivuuttaa LinkedIniä osana strategiaansa.
Lue myös 10 vinkkiä, miten aloittaa sosiaalinen myynti LinkedInissä.
Mitä jos työntekijälähettiläät headhuntataan kilpailijoille?
No, onko työntekijän ääni hyödyntämätön resurssi vai aikapommi somessa?
Pelko sosiaalisen median lähettilyysohjelmia kohtaan liittyy usein siihen, että työntekijät headhuntattaisiin muualle. Johdon pelko on, että työntekijän asiantuntijuuden osoittaminen julkisessa verkostossa aiheuttaa heidän menettämisensä kilpailijalle, varsinkin kun osaavista henkilöistä on kaikilla aloilla pulaa.
Tulisi kuitenkin muistaa, että asiantuntijan markkina-arvo kasvaa näkyvyyden myötä, mikä sataa lopulta myös yrityksen tulosriville. Saavutettava ihmisten määrä, tunnettuuden vaikutus ja vipuapu markkinoinnin tuloksellisuuteen on mahdollisuuksien näkökulmasta valtava, kun henkilöstökin aktivoituu somessa.
Tällä tavalla kysynnän luominen, brändin vetovoiman kasvattaminen ja toimialan ajatusjohtajuuden rakentaminen yksinkertaisesti skaalaa paremmin.
Samalla, asiantuntijalähtöisyydestä johtuen, viestintä on lähtökohtaisesti hyvin kohdennettua ja personoitua. Näin eri toimialojen sekä segmenttien yleisöä tavoitetaan huomattavasti kustannustehokkaammin. Samoin kun potentiaalisia uusia osaajia, joita yrityksen asiantuntijat houkuttelevat herättäen mielenkiintoa ja luottamusta – orgaanisesti.
Riskinä toki on, että näkyvimmät asiantuntijat rekrytoidaan muualle, mutta kysyisin silloin olemmeko kilpailukykyinen työnantaja, jos asiantuntijamme kannustaminen someen johtaa irtisanoutumisiin?
Hyvinvoiva henkilöstö on tekemisen perusta, ja kun perusta on kunnossa, potentiaaliset ja innostuneet ihmiset haluavat viestiä arjestaan, onnistumisistaan ja yrityksen kuulumisista ulospäin. Joten muista: “Employees before branding.”
Työntekijälähettilyys perustuu aina vapaaehtoisuuteen, minkä vuoksi henkilöstön tyytyväisyys on keskiössä, kun puhutaan hyvästä työntekijälähettilyydestä. Lähettilyyttä ei kannata pakottaa, vaan tässäkin avain on oikeasti tyytyväinen työntekijä. Aivan kuin myynti, lähettilyyskin on fiilisbisnestä.
Miksi työntekijälähettilyys epäonnistuu?
Työntekijälähettilyysohjelmat voivat epäonnistua (tai onnistua) useista syistä. Ohessa on tunnistamiani yleisimpiä syitä, miksi työntekijälähettilyysohjelmat eivät välttämättä onnistu:
🚀Johdon poissaolo: Ilman ylimmän johdon tukea ette välttämättä saa menestymiseen tarvittavia resursseja ja henkilöstön odottamaa esimerkkiä. Organisaatioilla, eikä esihenkilöillä ja johtajilla ole enää varaa olla hiljaa, pysytellä logon takana tai pitäytyä yhden perinteisen kanavan taktiikassa. Kun haluat lähettiläitä tai sosiaalisia myyjiä, ole valmiina näyttämään tiimillesi esimerkkiä. Erityisesti johtajana et voi jättäytyä sosiaalisen viestinnän ulkopuolelle. Maailma ja sen ihmiset kaipaavat johtajien kasvoja, käymään dialogia suoraan asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Sinulla on vastuu ja valta saada äänesi kuuluviin.
🚀Kehno suunnittelu lähettilyysohjelmassa: vajaa suunnitelma johtaa helposti aktiviisuuden ja innostuksen lopahtamiseen. Onnistunut työntekijälähettilyys ohjelma rakennetaan pitkäjänteisillä tavoitteilla, yhteisillä ideoilla, yrityksen sisältöstrategialla, somekoulutuksella ja jopa palkitsemisjärjestelmällä.
🚀Tehoton koulutus: Työntekijät eivät välttämättä pysty käyttämään somea tehokkaasti, jos koulutus sosiaalisen median parhaista käytännöistä ja yrityksen somepolitiikasta on puutteellista. Käytännönläheisen ja innostavan koulutuksen tarjoaminen on ratkaisevan tärkeää ohjelman onnistumisen kannalta. Samalla sen avulla vältetään ”somen villilänsi”.
🚀Rohkeuden puute: Työntekijät eivät aina halua jakaa yrityksen sisältöä henkilökohtaisissa sosiaalisen median profiileissaan. Tämä voi johtua luottamuksen puutteesta yritykseen, huolesta sisällön laatua kohtaan tai pelosta koskien verkoston negatiivista palautetta. Tähän auttaa jälleen kouluttaminen ja esimerkin näyttäminen.
🚀Sisällön laatu: Jos henkilöstölle tarjottu jaettava sisältö ei ole relevanttia tai kiinnostavaa työntekijöiden verkostoille, ei lähettiläiden sisällöt voi menestyä. Markkinointi on vastuussa hyvästä sisällöstä. ”The more we need is more relevant”, eli ei määrä, vaan laatu edellä.
🚀Yrityksen oman somestrategian puute: Jos yrityksen somesivusto ei ole kunnossa ja aktiivinen, miksi työntekijätkään somettaisi? Tai ainakin uudet potentiaaliset sivuston seuraajat valuvat hukkaan…Kun yritys on sosiaalinen, sen henkilöstökin on sitä helpommin.
🚀Riittämättömät kannustimet ja palkkiot: Näiden tarjoaminen voi auttaa motivoimaan työntekijöitä ja lisäämään aktiivisuutta. Kuitenkin tärkeitän olisi muistaa edes kannustaa ja kehua arjessa, kun lähettilyys toteutuu!
🚀Mittauksen ja seurannan puute: Voi olla vaikeaa ymmärtää vaikutusta ja tunnistaa parannuskohteita, jos ei seuraa ja mittaa mitään. Asettakaa yksinkertaisia helposti seurattavia mittareita.
